|
LAHDEN RADIOAMATÖÖRIKERHO RY *1930* |
|
Lahden Radioamatööri- kerho ry PL 74 15141 LAHTI Sähköposti: oh3aclahti(a)gmail.com Takaisin etusivulle |
Esitelmän pitäjä ins. ev. evp. DI Lasse Lehtonen Esitelmänpitäjä on ins. ev. evp. DI Lauri "Lasse" Lehtonen.
Lasse Lehtonen on suosittu esitelmänpitäjä, joka on erikoistunut luennoimaan sekä maavoimien että ilmavoimien radiotiedustelusta. Lassen esitelmät ovat mukaansatempaavia ja kuulijat tuntevat olevansa tapahtumien keskipisteessä: jossakin salaisessa radiotiedustelupisteessä jossa vihollisen lähettämiä viestejä kiireisesti puretaan ja ylintä sotajohtoa informoidaan vihollisen seuraavista liikkeistä. Kenenkään ei tiedetä koskaan nukahtaneen Lassen esitelmän aikana. Hyvin hallittu juoni vie kuulijat tapahtumasta toiseen ja tunti on kulunut ennen kuin useimmat ovat huomanneetkaan. Lasse on asiantuntijapiireissä tunnettu ehtymättömänä kertojana, jolla on aina jotakin uutta annettavaa kuulijoille. Vaikka esitelmän otsikko saattaisi olla sama kuin edellisellä kerralla, sisältö voi olla tyystin uusi! Jos Etlarin toimittajana löytää tämän timanttiesitelmän, voi olla että seuraavana päivänä lehdet kertovat asioista, jotka muuttavat historiaa ja myyttejä. Mitä on Radiotiedustelu?Radiotiedustelu on radioaalloilla tapahtuvan tietoliikenteen kuuntelua sodankäynnissä. Radiotiedustelulla kuunnellaan sodan tai sen uhan aikana vihollisen radioviestiliikennettä, jotta saataisiin ennakkoon tietoa vihollisen liikkeistä ja suunnitelmista. Radiotiedustelun merkittävä osa-alue on vihollisen salattujen sanomien avaaminen. Vastatoimenpiteiden kannalta on välttämätöntä, että salauksen purku tapahtuu tarpeeksi nopeasti. Radiotiedustelulla on erittäin tärkeä osa korkeamman asteen sodanjohdon operatiivisessa ja taktisessa suunnittelussa. Radioliikennettä käytetään liikkuvien yksiköiden viestiliikenteessä. Liikkuvia yksiköitä ovat lentotoiminta, laivaliikenne, sukellusveneet ja kaukopartiotoiminta (mm. desantit). Radiotiedustelun avulla voidaan saada selville vihollisen joukkojen liikkumisia, keskittämisiä, hyökkäyskäskyjä, huoltoa, ja muuta viestiliikennettä. Radiotiedustelulla on suuri merkitys myös saarrostustilanteissa, sillä radioliikenne on saarrettuna olevien ainoa yhteys ulkomaailmaan, jolloin se osa tietoliikenteestä, joka muissa olosuhteissa järjestettäisiin kaapelien kautta, meneekin radioteitse ja näin altistuu radiotiedustelulle. Radiotiedustelun avulla voidaan tehostaa myös ilmatorjuntaa, kun saadaan selville vihollisen lentokoneiden lähtöpaikat, ajat ja kohteet. Suomen osalta tästä on ollut hyötyä muun muassa Helsinkiä vastaan tarkoitettujen pommitusten ennakoimisessa vastatoimia varten. Radiotiedustelun ohella radioaalloille voidaan lähettää valeviestejä. Näin vihollisen toiminta voidaan sotkea tai peräti estää. TiedonlähteetRadioliikenteessä viestejä ei aina saada vastaanotettua ymmärrettävästi. Silloin niitä pyydetään lähettämään uudelleen. Tämä helpottaa vihollisen radiokuuntelua yleensä jo ensimmäisellä kerralla napatun viestin varmistamisena. Joskus lähetettyä sanomaa ei kyetä avaamaan ja sitä pyydetään lähettämään toisella (ehkä vihollisen jo tuntemalla) salaustavalla tai peräti selväkielisenä. Radiotiedustelua auttaa vastapuolen huolimattomuus: joskus joku vähemmän tärkeänä pidetty viesti lähetetään esimerkiksi kiireen vuoksi selväkielisenä tai lähetetään turhia sanomia. Radiosanomien salakieltä on selvitetty myös tutkimalla yksiköiden liikkumisia ja toimintaa radioviestien jälkeen. Muun muassa laivaliikenteen käyttämiä salausjärjestelmiä on usein saatu tällä tavalla murrettua Suomalainen radiotiedusteluMerkittävimpiä suomalaisen radiotiedustelun saavutuksia ovat muun muassa Kannaksen suurhyökkäyksen selville saaminen etukäteen sekä Tali-Ihantalan taistelun radiotiedustelun mestarinäyte. Sotien aikana suomalainen radiotiedustelu kasvoi komppaniasta pataljoonan suuruiseksi. Suomalaisen radiotiedustelun isä eversti Reino Hallamaa (1889 .. 1979) loi perustan suomalaiselle radiotiedustelulle vuonna 1927. Hänellä oli ratkaiseva merkitys Suomen sodanaikaisen tiedustelupalvelun johtajana ja kehittäjänä. Hallamaa perusti Päämajan tiedusteluosastoon ryhmän, joka selvitti muun muassa Saksan ja Neuvostoliiton salakirjoitussanomat. Ryhmä laati myös Suomen armeijalle sellaiset salakirjoitusmenetelmät, joita mikään ulkovalta ei Suomessa tiettävästi pystynyt selvittämään. Sotien jälkeen Neuvostoliiton miehitysuhkan takia operaatio Stella Polariksella pyrittiin varmistamaan tiedustelun jatkotoimintamahdollisuudet. Muutama keskeinen tiedustelu-upseeri (mm. Hallamaa) siirtyi ulkomaille Valpon mahdollisilta tutkimuksilta. Kirjallisuuslähteitä:· Lehtonen, Lauri: Radiotiedustelu jatkosodassa, teoksessa Leskinen, Jari; Juutilainen, Antti: Jatkosodan pikkujättiläinen. WSOY, 2005. ISBN 951-0-28690-7. · Karhunen, Joppe: Salasanomia ja neilikoita. Otava, 1960. · Pale, Erkki: Suomen radiotiedustelu 1927-1944. Viestikoelaitoksen kilta, 1977. ISBN 952-90-9437-X. · Karhunen, Joppe: Reino Hallamaan salasanomasotaa. Weilin+Göös, 1980. ISBN 951-35-2277-6. Lähde Wikipedia ... ja tästä pääset takaisin etusivulle |
