https://www.is.fi/digitoday/tietoturva/ ... 30676.html
Tällainenkin oli. Joskus sanotaa, että varmuuskopioinnissa tarvitaan se alkuperäinen tiedosto, mitä käytetään, varmuuskopio-1 ja varmuuskopio-2 ja nämä fyysisesti eri paikoissa mm. tulipalolta turvassa. Toisin sanoen varmuus edellyttää +200% kapasiteettia lisää eikä välttämättä tule halvaksi, jos tiedon määrä on suuri.
Aikoinaan piirikytkentäisellä analogisella kaudella, jolloin kaikenlaisia sarjakytkentäisiä reitityksiä ei ollut, valokaapelia ei ollut mielettömästi maassa kaikenlaisia kytkentöjä varten, ajateltiin kenttäviestinnässä, että jokainen viesti pitäisi saada menemään kahta muutakin reittiä myöden. Näin ollen 20 km - 50 km radioyhteydelle UHF:llä oli kaksi vaihtoehtoa: joko toinenkin radioyhteys tai sitten ojaan laskettu kenttäkaukokaapeli, kuparikauden laajakaistaa, mikä nykyään olisi tuskin edes kinttupolku.
Aikakausia on monenlaisia: on jurakautta ja liitukautta.
Jos nyt ajatellaan aikakautta 1918 - 1991 yhtymän viestijärjestelmään saakka, niin kannattaisikohan sen nimittää, ei nyt aivan pronssikaudeksi, mutta analogiseksi kuparikaudeksi? Yleensä tekniikan kehitystä kuvataan pääasiassa vain laitepuolelta teknilliseksi. Yleensä historiallis-kielitieteelliset ovat niin erillään matemaattis-luonnontieteellisestä, että organisaatio- ja ihmiskuvaukset tulevat vahvasti postuumisti eivätkä sittenkään kuvasta kovin syvällisesti aikakauden henkeä tai organisaatiorakenteita tai kamppailua jullkisuudella rahoituksesta tai oman toiminnan suojaamista teknillisiä yksityiskohtia hyssyttelemällä: pst, onks tiatoo?
Melko monet tavallisten ihmisten itse toteutettavissa olevat ratkaisut ovat analogisia ja kuparikautisia Baofeng UV-5R:stä parikaapeliin. Se, mikä on 30 vuodessa tullut, on Kiinassa halpavalmistettu elektroniikka. Matkapuhelin ei ole enää kannettava kanisteri eikä se maksa 25 000 markkaa. Historiallisesti pataljoonaradio on melkein aina tämän hintainen.
Pataljoonan taisteluala oli 1980 noin kaksi rintamakilometriä ja kolme selustakilometriä, eli Kauniaisten kaupungin 6 km2. Lähiyhteisöjen kannalta tämä on ehkä ensimmääinen mielekäs viestialue väestönsuojan alueella. Tätä voi yrittää toteuttaa PMR446:n, RHA68-metsästysradion ja SSB-CB:n avulla ja yrittää laajentaa sitä prikaatiradion kantamalle, noin kymmenen rintamakilometriä ja kaksikymmentä selustakilometriä 200 km2, mikä on melko monen kunnan pinta-ala suurkuntaliitosten, Suur-Salon, Suur-Kouvolan ja Suur-Loviisan jne. jälkeenkin.
LV317:llä, pataljoonaradiolla, FM 30 W on melkein kuin USB 15 W. Näin ollen 12 W:n SSB-CB -radio kohinioneen ja AM:n yläpuolikkaineen vastaa suunnilleen samaa noin 300 €:lla.
Periaatteessa radioverkkojen ulottuvuutta on pohdittu muutoinkin kuin kenttäviestinnässä ase- ja puolustusvoimissa. Yksi ehkä maailman pohdituin radiojärjeselmä A1-, A2-, A3- ja A4-ulottuvuuksinen Välimerektä napa-alueille on Yhdistyneiden kansankuntien merenkulkujärhestö IMO:ssa laivaradiosähköttäjät korvannut GMDSS https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmanl ... telm%C3%A4 , https://fi.wikibooks.org/wiki/Radiotaajuuskirja/GMDSS
On rannikkolaivuria, on avomerilaivuria, on kaikkia taajusalueita, on analogiaa ja digtaalista. Pitäisi olla alueelle seisova pöytä kaikenlaisia ratkaisuja. Kunnat ovat erilaisia: Kauniaisten kaupungin pinta-ala on 6 km2 ja Inarin kunnan 17 000 km2. Missään 308 kunnasta ei verkko voi olla samanlainen eikä yhdellä tekniikalla, jos halvat ratkaisut käytetään yhdistelmänä ensin.
Toinen asia on sitten hinta. Jos pitäisi saada tuhanksia Icom IC-7300:ia äkkiä laivakontillinen koko maahan, niin niissä ilmeisesti on rajoitteena valmistu- ja toimitusaika. On helpompa saada lähietäisyyksille kontillinen PMR446:ia tai pienperäkärryllinen RHA68:a Ruotsista. Kun ollaan laadullisia ja laadukkaita eikä ymmärretä, että esimerkiksi pelastustoimi voi saada 100 hälytystä vuorokaudessa kaikille pelastusasemille ja sopimuspalokunnille, kriisitilanteessa, missä ihmiset kokemattomututaan polttavat kipinöillä ja kynttilöillä kotejaan, voi tarvittavien suoritteiden määrä kolminkertaistua tai kaksinkertaistua. Silloin tarvittaisiin viestiliikennettä väestöltä pelastusasemalle ja sopimuspalokunnalle ja sitä kautta hyvinvointialueen verkkoon vaikka VHF:nä tai asemen ja sopimuspalokuntien välisenä dataliikenteenä puhetta säästäen. Näin ollen ei ajauduttaisi vain HF:ltä VHF:lle, vaan dataverkon vuoksi suunta-anteinnein UHF:lle.
UHF:ää voi oppia, ellei vanhojen HF-partojen kanssa kerholla, niin ainakin Suomen puolustusvoimissa viestijoukoissa 18-vuotiaana - 29-vuotiaana. Itse asiassa 70cm suorin yhteyksin voisi olla yhteisen yhteisöllisen oppimisen aihe maatalousnäyttelyissä, avoimet kylät-, avoimet pihat- ja juhannuskokkotapahtumissa, vaikkei sieltä kertyisi edes yhtä perusluokan radioamatööriä kymmeness vuodessa muuttotappio - Maidenhead-1980-locator -ruudusta. Keskeistä olisi istuttaa ajatus, että ilman verkkosähköä ei juuri mikään enää toimi, koska kaikki virtuaali katoaa: ei ole toimitiloja, ei ole sihteereitä, ei ole mappeja eikä ole paperia. Tökkimiskynässään ei ole mustetta seinään kirjoittamiseksi. Melko keskeistä on informaatiovaikuttamistarinoiden sijasta se, saako Salesta ruokaa, myös mätäneviä maito- ja lihatuotteita valkuaiaineeksi ja tuoko polttoöljynmyyjä diesel-öljyä. Kolmas keskeinen asia on sitten se, toimiiko apteekki ja saako sieltä erikoislääkkeitä vai onko 50% toimituksista, Oriola, jo kaatunut.
Toimintakyky on parhaimmillaan elossa https://www.raamattu.fi/raamattu/KR38/DEU.30 terveenä.
"Elämä on ihmisen parasta aikaa."
- jyväskyläläis-lahtelainen ajattelija ja mäkihyppääjä Matti Nykänen -
31.3.2025 maailman varmuuskopiopäivä | analogisen kuparikauden näkökulma, mutta peräti UHF:llä
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailija