https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/luk ... b7690e7a26
Ylellä on paljon muitakin tehtäviä kuin kriisiviestintä.
Yksityisyydestä ja toisaalta myös kaikkia koskettavasta kriisiviestinnästä on näkemyksiä, jonkinlaisella hajonnalla ja standardideviaatiolla. Melko monet kriisiviestijät haluaisivat olla tunnistettuja ja varmistettuja pääasiassa vain toisilleen, eivät koko maailmalle tietovuotojen ja pilvimurtojen vuoksi. Toisaalta käydään keskiluokkataistelua melko vakaista työpaikoista, mitkä tuottavat asiallisen ansioeläkkeen valtionvelaksi tai sitten nykyisten työntekijöiden eläkerahastomaksuin. Tämän vuoksi julkisen hallinnon organisaatioilla on itsepuolustus Euroopan rahaunionin EMU-leikkauksien varalta. Toisaalta julkisenkaan sektorin objektiivinen ja parlamentaarisesti valvottu työkuorma ei liene kovin tasaista.
On nyt niin, että varautuminen ja kriisivalmius on julkinen meno, mikä ei tuota viihdettä yleensä myönteisiksi elämyksiksi. Näin ollen sillä ei ole kovinkaan paljoa kysyntää elämys- ja huomiotaloudessa turhuudenkaan markkinoilla. Myös kriisiviestinnän suunnitteiljat toisaalta, alkavat olla vanhoja ja hieman väsyneitäkin.
Käytännössä kaiken ajaminen kustannustehokkaasti pilveen tuottaa koko maailmalle avoimen yhteiskunnan datavuotojen vuoksi. Yksi murtaja: miljoonien käyttäjien tiedot. Pilvi ei ole lukittu piirongonlaatikko, mikä pitäisi murtaa murtautumalla asuntoon ensiksi ja toisekseen piironginlaatikko. Pilvi on pilvi: kustannustehokas niin omille kuin muillekin.
Yleisradiolla on Radio Suomi, ja Yleisradio välittää myös Yle-X:ssä ilmavalvontaselosteet enintään 3000 metrin korkeudessa lentävistä, mitkä eivät ole omia. Herää tietenkin kysymys, että mikäli niitä ei ole muutama, vaan vaikkapa 90 lennokkia suuntaansa, niin miten ilmavalvontaselostamisen sanallinen kaistaleveys riittää jokaiselle? Joskus on joillain mailla ollut ilmavoimarajoituksia, vaikkapa 60 hävittäjälentokoneelle. Yksi raskas ilmatorjuntasuoritus voi maksaa $ 1 000 000 000, niin kuin ehkä Israelin Iranin ilmatorjunta yhdessä liittoaisten tuella. Ennen on pidetty mlljardia melko suurena rahana, muttei enää. Toisaalta, kun miljardeja panee pinoon muutaman, sillä saattaa olla vaikutusta korkomenoihin ja veroasteeseen tai julkisten palveluiden leikkaamiseen muualla.
Yleisradionkin kriisitietoisuus painuu Digitalle ulkoistamisen ja toisaalta 660 000 000 €:a koskevan budjettikehyksen mahdollisen sopeuttamisen vuoksi jonnekin taustakohinaan.
Ehkä kannattaisi kokeilla, miten monesta suunnasta saa television https://www.digita.fi/verkkojen-saatavu ... saatavuus/ ja tekstitelevision.
Radio Suomi ja Yle-X ovat melko vahvasti mukana Digitan televisioasemilla: Latokaski, Pernaja, Sippola, Tiirismaa. Televisioasemien menetyksen jälkeisessä elämässä nämä todennäköisesti olisivat joillain kaupallisten radioasemien käyttämillä telemastoilla, vaikkapa entiseltä Tiirismaalta Kolavankankaan telemastoon. Radio kantaa halvalla kauas verrattuna televisioon, mutta 300 000 käyttäjän tekstitelevisiokin on televisiölähetysten varassa. Jos televisiota ei enää ole, tiedon valtatie ei ole FullHD -kuva, vaan se on puhe, 2,7 kbps yksinaualähetyksisimmillään. Laajuurmodulotu AM voi olla tästä kaksinkertaista kaistaleveyttä "tiedon valtatienä". Kun suurtiedotus pirstoutuu, kukin käyttää sitä kaistaa, mitä pystyy käyttämään tiedon muurahaispolustolla, mikä kokonaisuus ei ala kirkastua edes hämärästi kuin valtavan laajalla radioskannaamisella itse kullekin.