GEO-kätkentää ABC Kivimaalla
Lähetetty: 23.06.2024 16:27
Samalla tavalla kuin OH3EQY on esitellyt Radiomäellä on OH2MGA esitellty geokätkentää. Geokätkennästä on karavaanarilehdessä juttu. Lenti on ainakin Messilän leirintäalueen ravintolan tuulikaapissa vasemmalla puolella oikeanpuoleisen lehtitelineen alaosassa.
Yksi kaupunkimaisimmista geokätköistä on vuosia vanha Tom Clancyn kirja: Peloista pahin https://www.elokuvakirjasto.fi/sum_of_a ... ista_pahin
Sen sisään on leikattu GEO-kätkövihko. Radiomäelle tulisi lisää kävijöitä, jos siellä olisi geokätköjä. Sellainen voisi sopia vaikka entiseen filmirullamuovikoteloon 2m/70cm -maston ja HF-maston juurelle. Itse asiassa olisi hyvä, jos myös amatöörimastot selitettäisiin kylteillä. Ehkä myös itäisen radiomaston ja läntisen radiomaston lähiyleisradiolähettimet voisi selittää.
Osalla Radimäen matkailijoista on sellainen käsitys, että kun 1993 Lahden amplitudimoduloidut yleisradiolähetykset päättyivät, jäivät Lahden radiomastot museoiksi. Ei tiedetä, että läntisessä mastossa on ollut Telen ja Soneran henkilöhakukin ja että mastoissa on paikallisradiolähettimiä, mitkä palvelevat edelleen. Myös Lahti Energian juhlavalaistus mastojen juurella olevista valonheittimistä on hieno.
Mitä tulee Tom Clancyn kirjaan: the Sum of all fears, se on oikeastaan melko oivallinen kuvaus lentotukialusryhmien mahdollisuuksista ohjusaikana.
https://www.youtube.com/watch?v=rY7v21Zy1yE
Melko keskeistä on se, että strategisia ydinpommituskoneita käytetään nykyään tai uskotellaan käytettävän 300 km:n - 400 km:n päästä ilmasta maahan - risteilyohjusten laukaisulavetteina. Kokonaisuuteen liittyvät myös 400 km:n - 500 km:n päässä olevat tutkavalvontalentokoneet, mitkä kykenevät seuraamaan 11 hengen - 14 hengen miehistöllään, mistä suurin osa ei ole lentoteknillistä henkilökuntaa, vaan radio-operaattoreita, satoja maaleja kohdealueella. Siksi elektroninen sodankäynti keskittyy tutkavalvontalentokoneiden pudottamiseen noin jopa 500 km:n päästä.
https://www.youtube.com/results?search_ ... +all+fears
Nykyään, kun tasavaltamme valtiosääntö on lännetetty brittiläiseksi parlamentarismiksi,. ei Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja everstijuntta: ev Risto Hyvärinen, Max Jakobson, Keijo Korhonen ja Ilkka Pastinen enää suunnittele poikain kesken Suomen ulkopolitiikkaa, ja puolustuspolitiikastakin saa jo puhua miltei omia. Lisäksi kokonaisuuteen on tullut Venäjän ja Saksan maavaikutuksen alaisena olleeseen Suomeen merellinen, brittiläis-yhdysvaltalainen osuus, kauppapolitiikka turvallisuuspolitiikan keinona: kauppasaarto WTO-maailmassa. Suurlähettiläs Hyvärisen turvallisuuspoliittiset toimet alkoivat väestönsuojelussa 13-vuotiaana. https://www.hs.fi/muistot/art-2000005639152.html VSS:sta ja sopimuspalokunnista voi syntyä ulkopoliittisia kykyjä, kun aloitetaan peruskoululaisena.
Kaikkein innokkaimmin sotaa kuitenkin suunnitelmaan ulkopoliittisessa instituutissa sekä Ilta-Sanomien toimituksessa Helsingin Sanomien jäädessä enemmän hyllylle lähinnä ihmisoikeuskysymyksissä. Sanomassa jako on selvä: naiset eli Helsingin Sanomien Erja Yläjärvi, Liisa Saarikoski ja Annamari Sipilä, jonka anoppi on IRAsta, keskittyvät suurvaltaristiriitojen vallitessa lähinnä hyllylle jätettäviin ihmisoikeuksiin, niin Ilta-Sanomien äijät, kuten maltillisemmin Jouko Juonala ja lukijakiinnostavammin Seppo Varjus kirjoittavat, "miten asiat ovat". Englantilaisesta ihannepolitiikasta on matka äijien bismarckilaiseen reaalipolitiikkaan Sanoman sisälläkin. Sanomassa Ilta-Sanomat kannattavat ja johtavat eduskuntaa samalla kuin Helsingin Sanomat yrittävät tehdä mitä tahansa Suomen länsimaistamiseksi, lännettämiseksi, ihmisoikeuksin.
Suomessa on parlamentarismi niin vapaata, että kenellä tahansa on perustuslaillinen oikeus suunnitella sotia. Seuraavaksi, kun huomaamme, että alueilmatorjuntaojuspuolustus on miljardiluokkaa, on luonnollsta alkaa suunnitella kustannustehokasta ennalta ehkäisevää iskua ainakin Ilta-Sanomia räikeämmässä Iltalehdessä, missä suomettarelainen linjaus ja nuorsuomalainen linjaus vaihtelevat postmodernisti kuin stroboskoopin vilinä. Iltalehdessä on kaksi keski-ikäistä nuorisoradikaalia: Marko-Oskari Lehtonen ja Lauri Nurmi. Myös setä Arkadia, Timo Haapala, jonka Yleisradion nykytinen toimitusjohtaja, asikkalalainen Merja Ylä-Anttila palautti MTVstä Ilta-Sanomiin, yrittää olla lukijakiinnostava ja aggressiivinen ajoittain. Sinänsä genren, kolmen viisaan miehen mielikuvan, mikä on tuttu Itämeaan tietäjistä, särkee se, että Juha Ristamäki, joka sopisi arvokkaiden joukkoon Jouko Juonalan ja Seppo Varjuksen rinnalle, suostuu kirjoittamaan ääritoimittaja Lauri Nurmen kanssa yhteisartikkeleita, mikä tavallaan särkee äijien arvokkaan ja henksiesti parrakkaan harkitsevaisuuden. Iltalehteen liittyy myös lahtelainen sankaritarina: päätoimittaja Perttu Kauppinen onnistui pelastautumaan Iltalehteen päätoimittajaksi Etelä-Suomen Sanomien päätoimittajan tehtävistä. Heikki Hakala ei irrottautunut ajoissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Hakala Yleensä kirkonmiehille ei Lahdessa lopulta käy hyvin, niin kuin ei Markku Porvarinkaan. https://www.hs.fi/suomi/art-2000004078990.html Harjukatu on yhtä dynaaminen paikka kuin Kaupinmäenpolku. Väki vaihtuu kuin kalifornialaaisessa high tech - yrityksessä. Tämän vuoksi ei ole Vesijärven rannalla oikein kovaa pohjaa pohjaksi.
Sana on vapaa - siksi sen ei tarvitse olla vakaa. Sananvakaus on miltei kehittyneintä Korean demokraattisessa kansantasavallassa.Siellä aikomuksille ja läpänheitolle on seuraamuksia, suurempia kuin vihainen myllykirje maan johtaville tunareille.
Pienradiotoiminnassa keskeiseksi tulee radioskannaaminen: lennokkien olemassa olon havaitseminen niiden suuntimista ja lopulta häirintää varten. Oikeastaan suunnistus, kartanteko https://www.openstreetmap.org ja radioskannaaminen voisivat olla melko hyviä kansanterveydellisen radioharrastuksen alasuuntia. Maanmittauslaitos ei enää EMU-säästöjen vuoksi ryhdy merkitsemään vähämerkityksisä paikkoja https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka :aan peruskartelle, vaan jos on jotain tärkeää, esimerkiksi uusi ajokelpoinen reitti vapaa-ajanasunnoille, millä on merkitystä hyvinvointialueen pelastustoimelle asukkaiden vuoksi, voi yrittää tinkiä metsätietä peruskartalle, koska sillä ohjautuu hälytysajokin.
Itse asiassa monet asiat heikkenevät leikkausten ja säästöjen vuoksi sen verran, että pitäisi olla kansalaisaloittieta, ei vain julkisten menojen lisäämiseksi tai niiden ylläpitämiseksi, vaan virkatyötä ja yhteiskunnallista toimihenkilötyötä halvemmalla.
Yksi kaupunkimaisimmista geokätköistä on vuosia vanha Tom Clancyn kirja: Peloista pahin https://www.elokuvakirjasto.fi/sum_of_a ... ista_pahin
Sen sisään on leikattu GEO-kätkövihko. Radiomäelle tulisi lisää kävijöitä, jos siellä olisi geokätköjä. Sellainen voisi sopia vaikka entiseen filmirullamuovikoteloon 2m/70cm -maston ja HF-maston juurelle. Itse asiassa olisi hyvä, jos myös amatöörimastot selitettäisiin kylteillä. Ehkä myös itäisen radiomaston ja läntisen radiomaston lähiyleisradiolähettimet voisi selittää.
Osalla Radimäen matkailijoista on sellainen käsitys, että kun 1993 Lahden amplitudimoduloidut yleisradiolähetykset päättyivät, jäivät Lahden radiomastot museoiksi. Ei tiedetä, että läntisessä mastossa on ollut Telen ja Soneran henkilöhakukin ja että mastoissa on paikallisradiolähettimiä, mitkä palvelevat edelleen. Myös Lahti Energian juhlavalaistus mastojen juurella olevista valonheittimistä on hieno.
Mitä tulee Tom Clancyn kirjaan: the Sum of all fears, se on oikeastaan melko oivallinen kuvaus lentotukialusryhmien mahdollisuuksista ohjusaikana.
https://www.youtube.com/watch?v=rY7v21Zy1yE
Melko keskeistä on se, että strategisia ydinpommituskoneita käytetään nykyään tai uskotellaan käytettävän 300 km:n - 400 km:n päästä ilmasta maahan - risteilyohjusten laukaisulavetteina. Kokonaisuuteen liittyvät myös 400 km:n - 500 km:n päässä olevat tutkavalvontalentokoneet, mitkä kykenevät seuraamaan 11 hengen - 14 hengen miehistöllään, mistä suurin osa ei ole lentoteknillistä henkilökuntaa, vaan radio-operaattoreita, satoja maaleja kohdealueella. Siksi elektroninen sodankäynti keskittyy tutkavalvontalentokoneiden pudottamiseen noin jopa 500 km:n päästä.
https://www.youtube.com/results?search_ ... +all+fears
Nykyään, kun tasavaltamme valtiosääntö on lännetetty brittiläiseksi parlamentarismiksi,. ei Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja everstijuntta: ev Risto Hyvärinen, Max Jakobson, Keijo Korhonen ja Ilkka Pastinen enää suunnittele poikain kesken Suomen ulkopolitiikkaa, ja puolustuspolitiikastakin saa jo puhua miltei omia. Lisäksi kokonaisuuteen on tullut Venäjän ja Saksan maavaikutuksen alaisena olleeseen Suomeen merellinen, brittiläis-yhdysvaltalainen osuus, kauppapolitiikka turvallisuuspolitiikan keinona: kauppasaarto WTO-maailmassa. Suurlähettiläs Hyvärisen turvallisuuspoliittiset toimet alkoivat väestönsuojelussa 13-vuotiaana. https://www.hs.fi/muistot/art-2000005639152.html VSS:sta ja sopimuspalokunnista voi syntyä ulkopoliittisia kykyjä, kun aloitetaan peruskoululaisena.
Kaikkein innokkaimmin sotaa kuitenkin suunnitelmaan ulkopoliittisessa instituutissa sekä Ilta-Sanomien toimituksessa Helsingin Sanomien jäädessä enemmän hyllylle lähinnä ihmisoikeuskysymyksissä. Sanomassa jako on selvä: naiset eli Helsingin Sanomien Erja Yläjärvi, Liisa Saarikoski ja Annamari Sipilä, jonka anoppi on IRAsta, keskittyvät suurvaltaristiriitojen vallitessa lähinnä hyllylle jätettäviin ihmisoikeuksiin, niin Ilta-Sanomien äijät, kuten maltillisemmin Jouko Juonala ja lukijakiinnostavammin Seppo Varjus kirjoittavat, "miten asiat ovat". Englantilaisesta ihannepolitiikasta on matka äijien bismarckilaiseen reaalipolitiikkaan Sanoman sisälläkin. Sanomassa Ilta-Sanomat kannattavat ja johtavat eduskuntaa samalla kuin Helsingin Sanomat yrittävät tehdä mitä tahansa Suomen länsimaistamiseksi, lännettämiseksi, ihmisoikeuksin.
Suomessa on parlamentarismi niin vapaata, että kenellä tahansa on perustuslaillinen oikeus suunnitella sotia. Seuraavaksi, kun huomaamme, että alueilmatorjuntaojuspuolustus on miljardiluokkaa, on luonnollsta alkaa suunnitella kustannustehokasta ennalta ehkäisevää iskua ainakin Ilta-Sanomia räikeämmässä Iltalehdessä, missä suomettarelainen linjaus ja nuorsuomalainen linjaus vaihtelevat postmodernisti kuin stroboskoopin vilinä. Iltalehdessä on kaksi keski-ikäistä nuorisoradikaalia: Marko-Oskari Lehtonen ja Lauri Nurmi. Myös setä Arkadia, Timo Haapala, jonka Yleisradion nykytinen toimitusjohtaja, asikkalalainen Merja Ylä-Anttila palautti MTVstä Ilta-Sanomiin, yrittää olla lukijakiinnostava ja aggressiivinen ajoittain. Sinänsä genren, kolmen viisaan miehen mielikuvan, mikä on tuttu Itämeaan tietäjistä, särkee se, että Juha Ristamäki, joka sopisi arvokkaiden joukkoon Jouko Juonalan ja Seppo Varjuksen rinnalle, suostuu kirjoittamaan ääritoimittaja Lauri Nurmen kanssa yhteisartikkeleita, mikä tavallaan särkee äijien arvokkaan ja henksiesti parrakkaan harkitsevaisuuden. Iltalehteen liittyy myös lahtelainen sankaritarina: päätoimittaja Perttu Kauppinen onnistui pelastautumaan Iltalehteen päätoimittajaksi Etelä-Suomen Sanomien päätoimittajan tehtävistä. Heikki Hakala ei irrottautunut ajoissa https://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Hakala Yleensä kirkonmiehille ei Lahdessa lopulta käy hyvin, niin kuin ei Markku Porvarinkaan. https://www.hs.fi/suomi/art-2000004078990.html Harjukatu on yhtä dynaaminen paikka kuin Kaupinmäenpolku. Väki vaihtuu kuin kalifornialaaisessa high tech - yrityksessä. Tämän vuoksi ei ole Vesijärven rannalla oikein kovaa pohjaa pohjaksi.
Sana on vapaa - siksi sen ei tarvitse olla vakaa. Sananvakaus on miltei kehittyneintä Korean demokraattisessa kansantasavallassa.Siellä aikomuksille ja läpänheitolle on seuraamuksia, suurempia kuin vihainen myllykirje maan johtaville tunareille.
Pienradiotoiminnassa keskeiseksi tulee radioskannaaminen: lennokkien olemassa olon havaitseminen niiden suuntimista ja lopulta häirintää varten. Oikeastaan suunnistus, kartanteko https://www.openstreetmap.org ja radioskannaaminen voisivat olla melko hyviä kansanterveydellisen radioharrastuksen alasuuntia. Maanmittauslaitos ei enää EMU-säästöjen vuoksi ryhdy merkitsemään vähämerkityksisä paikkoja https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka :aan peruskartelle, vaan jos on jotain tärkeää, esimerkiksi uusi ajokelpoinen reitti vapaa-ajanasunnoille, millä on merkitystä hyvinvointialueen pelastustoimelle asukkaiden vuoksi, voi yrittää tinkiä metsätietä peruskartalle, koska sillä ohjautuu hälytysajokin.
Itse asiassa monet asiat heikkenevät leikkausten ja säästöjen vuoksi sen verran, että pitäisi olla kansalaisaloittieta, ei vain julkisten menojen lisäämiseksi tai niiden ylläpitämiseksi, vaan virkatyötä ja yhteiskunnallista toimihenkilötyötä halvemmalla.