Tulosteella on merkityksensä - Riihimäki palasi oppikirjoihin

[oh2op]

https://yle.fi/a/74-20246335?origin=rss

Postmodernissa verkkomateriaalissa on myös peruutusvaihde. Riihimäen kaupunki palasi osaksi verkosta takaisin painettuihin oppikirjoihin. Suomen Radioamatööriliitollakin on painettuja oppikirjoja. Mäntsälän kunnankirjastossa on osa 2, tämä sovelletumpi.

Kun Suomen Radioamatööriliitto ei enää julkaise OH-luetteloa, saattaisi maakunnallisesti vaikuttavien radioamtööriyhteisöjen julkaista PDF:nä paperille tulostettavaksi hyvinvointialueensa OH-luettelo, missä olisivat toistimet, 4 metrin aaltoalueen radioamatöörit, avoimet asiakas-WLAN:t, asikkaana salasanakysyttävät asiakas-WLAN:t. Kun Suomen Radioamatööriliitto kulkee omia polkujaan niin kuin Camel - bootseilla, pitäisi maakunnallisesti vaikuttavien radioamastööriyhteisöjen oivaltaa itsensä niin kuin alueosuuskauppojen: johto on Prismassa, mutta Salelle mars! "Kaikki hyvä on lähellä." Ennen maailmanloppua ja ihmissyöntiä kulttuurievoluutiossa on OHFF ja QRP hyvä taidonnäyte neljällä AA-paristolla, mutta jos ajatellaan, että maassa on 3 000 000 henkilöautoa 5 500 000 ihmiselle ja 500 000 vapaa-ajanasuntoa, niin talousmaantieteellisessä lokalisaatiossa kompromissi 1500 W:n kotitukiaseman ja 5 W:n QRP:n välillä voisi olla 25 W:n, 50 W:n tai 100 W:n amatööriautoasema. Autolla voi tuhlata viimeisen bensiininsä, pyörittää laturilla akkuun virtaa ja ottaa 21 A:lla 252 W tupakansytyttimen pistorasiasta ja puskea taivaalle 25 W - 100 W.

Kannattaisi totutella ajatukseen siitä, että pelatustoimen tuki ja väestönsuojelu kuuluvat aivan kaikille eivätkä pienille vääpelöityville radioryhmille, toki kenttäviestintänä missä vain metsässä. Haasteena on se, että MF ja HF (160m, 80m, 60m, 40m, 30m, 20m, 17m, 15m, 12m ja 10m), joskus myös VHF:n 6m, jos on tonttia ja valtavan suuret jagit, on meteorologiaa ja fysiikkaa 200 km:iin F1-F2 -kerrokseen, mutta VHF ja varsinkin UHF eivät ole niinkään fysiikkaa kuin topografiaa, karttaoppia siitä, mihin aalto jämähtää. Kun sitten VUHF:ää harjoitetaan mitättömillä 25 W:n ja 50 W:n tehoilla on melko keskeistä se, että vastaanottavan maatalostanennin ja RTL-SDR - puikon lisäksi on 100 W:n lähettimeen jagiantenni, millä suutaan tehoksi vaikka 10 dBi.

Yksittäisiä kokeiluja on kuinka paljon tahansa 20 vuoden ajalta, mutta verkonkutomista ei ole välttämättä juurikaan havaittavissa yhteishyväksi. Vapaaradiona 25 W:n kyläradio onkin uutta ajattelua siksi, että maassa on 150 000 hirvestäjää, joilla on edes 5 W:n metsästyskäsiradio.

Olen sitä mieltä, että Itä-Hämeestä miltei Karjalan, Kymijoen ja valtatie-6:n rajoilta puuttuu Etelä-Iitistä radioamatööri, joko Sääksjärveltä tai Perheniemestä. Perheniemen klassinen opisto olisi hyvä QTH:kin.